2004 TCC-Cup

Vuosi 2004 näki Turku CC-Cupin jälleen virallisena kutsukilpailuna vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2003 TCC-Cup järjestettiin pelkkänä kerhokilpailuna radan puuttumisen vuoksi.

Ensimmäisen kerran Turku IPSC:n historian aikana TCC-Cup järjestettiin yhdessä toisen seuran kanssa. Satakunnan ampujat vastasivat omalta kilpailun järjestelyistä, rakentamisesta, läpi viennistä ja purkamisesta. Tästä kiitos SA:n väelle.

Vaikka tämä oli ensimmäinen kerta kun kisaa tehtiin näin tiiviissä yhteistyössä ei sovi unohtaa aikaisemmin tehtyä läheistä yhteistyötä SA:n, SäSA:n ja TA:n Kanssa.

XVI TCC-Cuppissa ampui kaikkiaan 77 ampujaa, mukaan lukien toimitsijat joista osa ei osallistunut viralliseen kilpailuun. Osallistujamäärä oli pienin sitten 90-luvun alun. Syitä voidaan arvella olevan useita. Kilpailu osui kahden tärkeän kisan väliin, osa potentiaalisista kilpailijoista oli jo lähtenyt kohti EM-kilpailuita. Samaan aikaan oli Virossa Practical-kisa johon luultavasti, tai pitäisikö sanoa toivottavasti, osallistui myös suomalaisia ampujia. Rekyyli-lehti lanseerasi sattumalta samana viikonloppuna oman Team Challenge-kilpailunsa ja Sinibaretit langettivat omia platejaan tahollaan. Olympialaisten alkaminen ja odotettu Kimi Räikkösen nousu takaisin F1:n huipulle verottivat varmastikin kukin osaltaan TCC-Cupin kilpailijakuntaa.

Taloudellisesti kilpailut olivat tappio, voisi jopa sanoa katastrofi. Kilpailupaikan ja pääjärjestäjän tukialueen välinen etäisyys aiheuttivat suuret kulut. Lisäksi tukitoimet paikalla muodostuivat kalliiksi.

Tulokset kilpailuista löytyvät FSAPD:n sivuilta

Enemmittä puheitta, kuvia kilpailusta, olkaa hyvä!
Osuudella 1, Asetalo, FunHouse riitti seinän pystytystä, mutta myös pystyttäjiä. Jyrki tarkastaa että aukosta ammuttavat pikku popperit ovat hyvässä paikassa.

Itse kilpailussa Petri antoi piutpaut Jyrkin huolellisuudelle ja ampui taulut kymmenen metriä kauempaa.
Nappia painamalla olisivat N/S-taulut väistäneet syrjään 4 sekunniksi jolloin niiden takana olevat olisi voinut ampua ilman estettä. Toisaalta nyt nävillä olevat taulut olisivat kääntyneet vastaavaksi ajaksi piiloon. Jouni pudottaa juuri platen.
Osuuden nimi oli Rekyylin iloa, mutta kuvissa keltapaitainen Peter tuskin ehti moista huomata häiriön poistojen välissä.
Osuudella oli kolme tauluryhmää. Äärimmäinen vasemmalla näkyi auton takaovesta ja rajatulta ampuma-alueelta jota pitkin pääsi paikkaan josta näkyi tauluryhmä T4 ja T5. Oikean puoleisin tauluryhmä näkyi käytänössä ainoastaan auton sivuikkunasta.

Vasemman puoleinen tauluryhmä putosi N/S-taulujen taaksen kun autosta poistui.

Kuvasarjassamme toiminta ei aktivoitunut, mutta kilpailija ei sitä edes huomannut vaan ammuttuaan taulut autosta Hän keskittyi etenemään tauluille T3 ja T4.
Aseman 7 rakentaminen oli vaativa tehtävä. Taulut eivät saisi näkyä samasta aukosta, mutta toisaalta osan pitäisi näkyä moilemmista. Oman vaatimuksensa asetti ampumasuunta, joka oli suoraan osuudelle 1. Tämän vuoksi asemaan täytyi laittai kulissi joka rajoittaisi mahdolliset yläsektoriin lähtevät laukaukset. Alimmasta rakennuskuvasta näkyy, että kauimmaiset Popperit oli tarkoitus sijoittaa ojan taakse. Parisenkymmentä metriä toteutunutta kaemmaksi. Nopein aika osuudella oli hiukan alle 20 sekuntia.
Tällä asemalla olisi ollut mukava nähdä kilpailijoiden patruunan kulutus, joillain se oli melkoinen.
Kaikkien PF-ampujien äiti,

Jussi Raulisto