Turku IPSC:n jäsenmäärä on nykyään hieman toista sataa. Vaikka seuramme on pieni on se silti yksi suurimpia Practical-ampumaseuroja maassamme.
Practical-ammuntaan mukaan pääsemiseksi välttämättömiä peruskursseja järjestämme 1-3 kertaa vuodessa. Peruskurssi on tarkoitettu lajista kiinnostuneilla aseita jonkin verran käyttäneille.
Järjestämme ympäri vuoden säännöllisesti viikkoharjoitukset joihin osallistuu kerrallaan 10-15 henkilöä.
Tarjoamme jäsenillemme käyttöön tarvittavia taululaitteita, luodinnopeusmittarin, ajastinlaitteita ja latauslaitteen. Lisäksi seuralla on koulutus- ja lainakäyttöön kaksi Glock 17, STI GP 6 ja CZ75 pistooli kaikki kaliiperissa 9 mm sekä revolveri .38/357 mag sekä puoliautomaattinen Vursan haulikko ja .223 Bushmaster kivääri.
Alkuun 70-luvulla
Practical-ammunta tuli Turkulaisten ampujien mukana Suomeen 70-luvun alkupuolella. Alussa käytiin ampumassa kavereiden kanssa käyttäen ajanmittaukseen kelloa, jolla ajat saatiin muka sekunnin kymmenesosantarkkuudella. Ajan kuluessa kehittyivät niin tekniikat, aseet kuin organisaatio. Perustettiin seura jonka puitteissa asianharrastajat toimivat.
Viralliseksi 80-luvulla
Tämä oli kuitenkin epämuodollinen järjestö ja 80-luvun lopulla oltiin tilanteessa jossa täytyi virallistaa Practical-ammunta. Oli perustettu Suomen I.P.S.C. ampujainliitto, SIAL, ja koko laji oli järjestäytymässä viralliseksi, rekisteröidyksi toiminnaksi. Turussa mietittiin olisiko vanha seura, TCC, pitänyt yksinkertaisesti rekisteröidä, vai perustettaisiinko uusi seura. Nähtiin parhaaksi perustaa kokonaan uusi seura ja jättää vanha TCC silleen. Uusi seura näki päivänvalon 1990 ja nimeksi tuli Turku IPSC. Tästä eteen päin on toiminta ollut vireää, vaikka harjoitusmahdollisuudet ovat ratojen suhteen varsin heikot
Jatkuvaa murhetta harrastuspaikoista
Aluksi käytiin ampumassa kuuluisalla Maskun montulla, mutta paikallisen nimismiehen Harjun ohjeistamana jouduimme luopumaan paikasta, joka lienee yhä edelleenkin paras ja turvallisin mahdollinen paikka harrastaa ampumaurheilua alle 50 kilometrin säteellä Turusta.
Onneksi samoihin aikoihin Turkuun perustettiin yksityinen sisäampumarata, jossa voi harrastaa Practical-ammutaan tai ainakin sen perusharjoittelua. Toki vain pistoolein, mutta onhan sekin tyhjää parempi.
Seuraava harjoittelupaikka ulkoa löytyi Vahdon Lavamäestä, mutta siitä jouduimme luopumaan kun maanomistaja aloitti, toivottavasti menestyvän, kesämökki bisneksen ja mökit olivat suoraan ampumasuunnassa 50 metrin päässä päätyvallista.
Seuraavaksi apuun tulikin puolustusvoimat, jonka Raasin ratoja saimme käyttää yhtenä kesänä sekä harjoitteluun, että muutamana kesän senkin jälkeen kilpailuiden järjestämiseen. Puolustusvoimissa tehtävät kiersivät ja remmiin astuivat uudet, viisaammat miehet, jotka näkivät hyväksi kieltää siviileiltä puolustusvoimien ratojen käytön, vedoten ratojen kunnossapidosta koituviin kustannuksiin ja ratojen korkeaan käyttöasteeseen. Uuden vuosituhannen alkaessa alkoi kuitenkin tilanne näyttämään entistäkin pahemmalta, kun jopa reserviläisyhdistykset ovat joutuneet kärsimään pv:n nuivasta linjasta.
Raasin radan mentyä pannaan olemme harjoitelleet käytössä olevassa hiekkakuopassa useita vuosia. Tämäkin tilanne muuttui vuonna 2001 jolloin käyttämämme kuopan maa-ainekset alkoivat loppua ja kuopan maisemointi alkoi.
Sen jälkeen olemme vuokranneet maanantai päivän eräästä metsästyseuran radasta, joka on saanut paremman puutteessa kelvata.
Kilpailuitamme saimme muutaman vuoden järjestää Koski Tl:n reserviläisten ampumaradan maastossa. Kiitos siitä, niin maanomistajille, kuin paikalliselle poliisipiirille ja nimismiehille Mäki ja Niinivuo. Kosken alueen käyttömahdollisuudetkin loppuivat, kun alueella muutaman kerran vuodessa järjestetyt kilpailut aiheuttivat sen, että huutavasta ratapulasta kärsivät yksittäiset ampujat alkoivat käyttää samaa aluetta viikottaisena harjoituspaikkanaan ja lähistöllä asuvien hermot paloivat.
Brahenkadulla ollut sisäampumarata on joutunut lopettamaan toimintansa koska kiinteistön silloinen omistaja Nordea ei halunnut vuokrata tai myydä sitä ampumarata käyttöön. Liekö syynä Nordean yleinen nuiva suhtautuminen ampumaurheiluun vai jotain muuta, mene ja tiedä.
Vähän menneistä kilpailuista
Vuonna 1992 kokeilimme Vahdon metsämiesten ampumarataa kilpailun järjestämiseen. Alueelle voi rakentaa kerrallaan enintään kolme Stagea ja kun kaikki olivat ne ampuneet niin Stagea muuteltiin. Silloisilla kilpailijamäärillä se vielä onnistuikin, mutta nykyisellään ajatuskin sellaisesta on mahdoton.
Vuosina 1993, 1994 ja 1995 kilpailut järjestettiin Raasissa, puolustusvoimien radoilla. Paikka oli ihanteellinen kilpailun järjestämiseen huollon ja turvallisuusjärjestelyjen suhteen. Itse ampumapaikat eivät olleet parhaat mahdolliset, vaikka juuri puolustusvoimien luulisi panostavan Practical-ammunnan tyyppiseen ammuntaan soveltuvien ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.
Vuonna 2001 ammuttiin ensimmäisen kerran sekä kivääri-, että pistoolikilpailu samana viikonloppuna, vain hiukan muutelluin asemin. Käyttöön otettiin Turku Practical Tournament-palkinto jonka säännöt löytyvät toisaalta.
Vuonna 2002 pidettiin kilpailut viimeistä kertaa Koski TL:ssä. Paikallinen Osuuspankki oli ostanut kilpailuissa käytettävät montut eikä halunnut enää kaupunkilaisia maillaan nähdä. Osa alueesta pysyi vanhan omistajansa hallinnassa, mutta alue eri olisi riittänyt enää isojen kilpailuiden järjestämiseen.
Vuonna 2003 uskoimme saavamme toisaalta käyttöömme paikan kilpailuiden järjestämiseen, mutta tuo hanke kariutui. TCC-Cup ja TK-Cup järjestettiin molemmat ainoastaan seurakisoina.
Vuonna 2004 järjestimme yhden virallisen kilpailun yhdessä Satakunnan Ampujien kanssa Porin Katinkurun radalla. Kilpailu oli taloudellinen fiasko. Toivottavasti kisaan osallistuneet reilut neljäkymmentä ampujaa arvostivat sitä että TIPSC tuki heidän jokaisen suoritusta noin 40 eurolla. Pääasia että on hauskaa...
2005 järjestimme ainoastaan seurakisoja ja AM-kisat.
2006 lähti kone jälleen käyntiin ja järjestimme yhdessä Satakunnan Ampujien kanssa level 2 haulikkokisan sekä totuttuun tapaan seurakisat pistoolille, kiväärille, haulikolle ja revolverille.
2007 Olimme mukana kahden level 2 kisan järjestelyissä, haulikkokisa kevät talvella Porissa ja kiväärikisa syyskesällä Loimaalla.
2008 järjestimme taas muutaman vuoden tauon jälkeen level- tasoisen pistoolikilpailun, tällööä kertaa Loimaan radalla ja loppukesästä olimme mukana Loimaan Laukojien apuna järjestämässä Haulikko-Practicalin SM-kilpailuita.
2009 suunnitelmissa olimme mukana järjestämässä kahta valtakunnallista haulikko- ja yhtä pistoolikilpailua sekä lisäksi hoidimme pari osuutta Pistooli-Practicalin SM-kisoissa Suomussalmella.
2010 uutena kuviona oli kuuluminen kolmen aseen kilpailusarjaan 2010 Finnish Grand Tournament. 2010 GT koostui Porkkalassa järjestetystä kiväärikisasta sekä Loimaan Laukojien järjestämästä haulikkokisasta ja Turku IPSC:n järjestämästä TCC-Cupista.
2011 kohokohtana voitanee pitää sitä että seuran jäsenistä entistä useampi osallistui ulkomaisiin kisoihin. Huippuna tässä Jani Kinnalan edustus Pistoolin MM-kisoissa.
2012 pidimme yhden viikon sisällä kolme level 2 tason kilpailua. Pistoolille, haulikolle ja kiväärille. Näistä pistoolikisa oli pääkisa. Kaksi muuta kilpailua järjestettiin pistoolikisan raameihin, pistoolikisan ehdoilla, ajatuksena tarjota mahdollisuus hankkia pitkien aseiden kisakokemusta koska vuosi oli sekä kiväärin (EM-kisat) sekä haulikon osalta (MM-kisat) arvokisavuosi. Haulikossa oli Suomen maajoukkueessa kolme Turku IPSC:n ampujaa.